tiistai 24. lokakuuta 2017

Toivo 3 viikkoa

Tänään Toivolle tuli jo kolme viikkoa ikää mittariin ja sehän tarkoittaa myös ensimmäistä matokuuria. Toivo madotetaan tuttuun tapaan Axilurilla, jolla olemme madottaneet aiemmatkin pentueet kuin myös omat koiramme. Alla loput Toivon painon seurannat, lauantai-iltana puntari jo osoitti kahden kilon rajapyykin menneen rikki, joten tästä eteenpäin emme enää punnitse Toivoa päivittäin. Olen punninnut Toivoa silkasta mielenkiinnosta, sillä kyllähän tuosta pienestä miehestä näkee jo punnitsemattakin, että maitobaarin hanat ovat olleet avoinna.

Tiistai 17.10 1652g
Keskiviikko 18.10 1776g
Torstai 19.10 1826g
Perjantai 20.10 1920g

                            


Toivon meno pentulaatikossa sen kun yltyy - käveleminen sujuu jo melko hyvin ja ääntäkin tyypistä lähtee. Ensimmäinen kiinteä ruokailukokemus oli Brit Caren lammas&riisi pentunappulaa liotettuna ja Toivolle kelpasi oikein hyvin. Tänään yritin tarjoilla pienelle miehelle sian jauhelihaa, mutta sen Toivo jätti syömättä. Taidamme lähteä seuraavaksi kokeilemaan hieman hienommaksi jauhettua lihaa, joten illalla kokeilen tarjota Toivolle jauhettua kalkkunaa.

Windyn viime viikkoinen leikkaus sujui hyvin ja aika näyttää, tuleeko jalasta vielä normaalia elämää kestävä jalka. Ajatus olisi, että Toivo ja Cloudy muuttavat ensi viikolla Sarin luokse Vihtavuoreen, jossa Toivolla on paremmat ulkoilumahdollisuudet ja siellä pieni mies pääsee jo aloittamaan sisäsiistiksi opettelua. Koska kuntoutuva pieni sheltti ja pieni, mutta sitäkin vilkkaampi Toivo eivät ole mikään kovin lupaava yhdistelmä, niin Windy siirtyy asumaan minun luokseni Toivon luovutusikään saakka.

"Näihinkö minun pitäisi mahtua?"

Ehdin jo ostamaan Toivon pentupakettiin pannan, hihnan ja valjaat. Ajattelin, että valjaat ovat tukevampi vaihtoehto pennun ulkoilutukseen, kun tulemme varmasti ulkoilemaan takapihan ulkopuolellakin ennen Toivon luovutusta, mutta nyt näyttää uhkaavasti siltä, että Toivo ehtii kasvaa näistä ulos ennen ensimmäistäkään käyttökertaa...  

Lauantaina osallistuimme Dayan kanssa koiratanssin SM-kisoihin ja vaikka emme yltäneetkään aivan sijoituksiin saakka (olimme neljänsiä) niin saimme ihastuttavan palkintokassin, jossa oli suomenlipun väreissä punottu narulelu. Koska meiltä näitä naruleluja löytyy jo niin paljon ennestään, niin tämäkin lelu taitaa mennä Toivon pentupakettiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentin voi jättää kuka tahansa, mutta jätäthän kommentin omalla nimelläsi.